Koulutuksesta

Koiran ensimmäinen vuosi luo perustan tuleville opinnoille, vaikka vaativampi koulutus aloitetaan tavallisesti vasta vuoden ikäisenä.

Bordercollien koulutuksessa ei yleensä tarvita makupaloja pentuaikaa lukuunottamatta, koska koiran herättyä paimentamiseen työ ja ohjaajan kehu riittävät palkinnoksi. Monesti koira suorastaan väheksyy lahjontaa ja on tyytyväinen vain tehtyään kunnolla töitä.

Pentu totutetaan paimennettaviin eläimiin ja kaikenlaiseen tilanteisiin, joihin se myöhemmin joutuu. Kannattaa välttää pennun turhaa pelästyttämistä ja huolehtia, etteivät tulevat paimennettavat pääse tallomaan tai puskemaan pentua.

Opettele viheltämään

Ohjaajan kannattaa ensi töikseen opetella viheltämään, koska koira oppii vihellyskomennot helposti eikä vihellyksistä kuulu ohjaajan mahdollinen kiihtymys tai kireys. Tapa on siisti ja huomiota herättämätön, naapurikaan ei tiedä mihin suuntaan olet koiraa ohjaamassa. Jos komennot huudetaan, sen tietää koko kylä.

Harjoituksen kautta mestariksi

Paimentamiseen tarvittava vietti on koiralla oltava olemassa, jotta siitä olisi paimeneksi. Loppu osaaminen tulee harjoittelun kautta.

Koiran ohjaamisen tarvitaan kymmenisen komentoa: tänne, maahan, oikea, vasen, aja siitä, käänny, pois ja riittää. Muitakin voi opettaa, jos tuntee tarvitsevansa.

Opetusmetodeja joutuu soveltamaan koiran mukaan, koska ne ovat kaikki erilaisia. Toinen koira voi olla enemmän liikkeillä paimentava ja toinen taas paljon silmää käyttävä.

Koulutuksella on suuri vaikutus koiran käyttökelpoisuuteen. Bordercollieta ei voi käyttää niin kuin pystykorvaa, joka kyllä haukkuu lintua kunhan sitä viedään tarpeeksi metsään. Paimenkoira ei ole ajatustenlukija, eikä sen voi olettaa selviytyvän hankalista tilanteista ja työtehtävistä ilman harjoitusta. Bordercollien käyttökelpoisuus ja erinomaisuus perustuu juuri sen oppimiskykyyn ja ohjattavuuteen. Tavoitteena on koira, jolla pystyy kokoamaan paimennettavat eläimet ja jota pystyy liikuttamaan suhteessa paimennettaviin eläimiin. Lauma liikkuu haluttuun suuntaan, kun koira on oikeassa paikassa.

Jos ei kouluta..

Mitä energisempi ja vahvempi koira, sitä enemmän se kouluttamattomana saa kaaosta aikaan. Eli kouluttamaton koira pyrkii hallitsemaan eläimiä omien vaistojensa määräämällä tavalla, ei niin kuin ihminen toivoisi. Jos vaikka yrität laskea eläimiä ulos navetasta, kouluttamaton koira pysäyttää ne ovelle, eikä ole kuljettamassa niitä takaa ajamalla. Tai, jos koira on nuorena oppinut ajamaan eläimiä vain poispäin, ei sitä saa ilman harjoitusta hakemaan eläimiä laitumelta.

Paimenkoiran ohjattavuus tulee vain harjoittelun ja toiston kautta. Opetusta voisi verrata kielenopiskeluun, eli sekä koiran että ohjaajan on opittava yhteinen kieli. Eikä kieltä opita ihan muutamassa oppitunnissa. Eikä riitä, että koira koulutetaan, ohjaajan on käytävä sama koulu.

Harjoittelemalla molemmat oppivat tietämään miten missäkin tilanteessa toimitaan ja koira alkaa ymmärtää, mitä ohjaaja tarkoittaa. On harjoitettava sellaisia taitoja, joita tullaan tarvitsemaan. Treenaamalla koiran itsetuntoa vahvistetaan, jolloin se riittää eläinten hallintaan kiperissäkin tilanteissa, joissa koiraa monesti eniten tarvitaan. Silloin on muistettava pitää itse pää kylmänä ja toimia samoin kuin harjoitustilanteissa.

Harjoittelu helpoksi

Harjoittelu on järjestettävä niin helpoksi ja harjoitusolot niin hyviksi, että se tulee tehtyä säännöllisesti. Muuten se jää tekemättä. Muutamalla lampaalla tai vasikalla voi hyvin opetella suuntakäskyt ja kuljettamisen. Lampaat ovat kuitenkin parhaita harjoituseläimiä. Neljästä kuuteen lammasta riittää aluksi.

Kun koira on vuoden ja sitä vanhempi, voi koiralta vaatia komentojen ehdottoman noudattamisen. Maahan menoa kannattaa harjoitella aina ennen jotain hauskaa hommaa, kuten navetalle menoa tai mikä nyt hauskinta on. Silloin se tuntuu mielekkäältä. Paimenkoiraa on helppo palkita, koska työnteko on sen suurin palkinto.

Paimenkoiran koulutus vaatii luovuutta, koska koirat ovat kaikki erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Koiran omatoimisuutta ja itsenäisyyttä pitää varjella koulutuksen kuluessa, koska se joutuu tosielämässä tekemään omiakin päätöksiä. Hommat onnistuvat parhaiten, kun koira on hallinnassa ja ohjattavissa.

Missä vika?

Jos koiran koulutus ei tunnu sujuvan, niin keskimäärin vika on olosuhteissa, harjoituskertojen puutteessa tai ohjaajan kokemattomuudessa. Ratsuhevospuolella tiedetään, että varsan kasvatus ja hevosen koulutus eivät sovi aloittelijalle. Aloittelijan on saatava opettajakseen kokenut koulutettu hevonen ja varsan taas kokenut kouluttaja.

Asetelma on paimenkoiran koulutuksessa aikalailla sama. Jos kumpikaan ei tiedä mihin pyritään, niin touhussa ei päästä alkua pidemmälle. On tavallista, että keskiverto tilallinen yrittää muutaman kerran koiran koulutusta, mutta harjoituseläinten ja olosuhteiden ollessa sopimattomat, tuskastuu ja kyllästyy. Työkiireet vievät ajan, ja koulutus siirtyy vuodesta toiseen, kunnes se on myöhäistä.

Koiran hyvä peruskoulutus vaatii noin 90 harjoituskertaa. Olen suositellut, että porukat laittaisivat navettakalenteriinsa 90 viivaa, joita sitten ruksataan yli, kun harjoitus on tehty. Ensimmäiset 15 kannattaa laittaa punaisella, sillä jos niistä selviää ja vielä jaksaa harjoitella, on jo hyvässä alussa! Jos nuo 90 harjoitusta tekee peräkkäisinä päivinä, se tarkoittaa kolmea kuukautta. Jos harjoituksia tekee kerran viikossa, perustaitojen saavuttaminen vie toista vuotta. Jos ei ehdi harjoitella kuin kerran kuussa, päämäärä on 7,5 vuoden päässä!

Mistä apu?

Paimenkoiran opetukseen löytyy suomenkielisiä opaskirjoja mm. Suomen paimenkoirayhdistyksen tarvikemyynnistä, jonka yhteystiedot löytyvät yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta www.spky.fi. Samalta sivustolta löytyvät myös tiedot harjoituspaikoista ja yhteyshenkilöistä ympäri maan. Kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä, että pääsee työkaverinsa kanssa samalle aaltopituudelle.